Luontaistuoteliikkeet ovat unohtaneet valikoimistaan erään elintärkeän eineksen, jota käyttämättä yksikään hipsteri ei elämästä selviä. Juuri kun luulet kakistelleesi kurkusta alas sen mitä maailma tarjoaa, kohtalo ottaa hyllystään pullon, kaataa lusikkaan ja pakottaa nielemään surun kuin kalanmaksaöljyn. Siinä sitten ihmis-pienokainen miettii, että mistä minua tällä tavalla rankaistaan, eikä tajua että elämään tarvitaan silloin tällöin 10ml surua.

  

Tämä lisäravinne on ihmislasten keskuudessa inhottu ja pelätty. Olemme keksineet lukemattomia keinoja vältellä ja paeta sitä. Toiset riistävät mielummin henkensä kuin koskaan nielevät lusikallistakaan surua.  Ensimmäinen kerta on vaikein, ja lapsi on varma kuolevansa vastenmieliseen tököttiin. Mutta kun päivät kuluvat, hän tottuu ajatukseen että aina silloin tällöin on surun aika. Kohta ei tarvitse enää edes juosta karkuun kun huomaa että ateria on päättymässä ja elämä kaivelee lääkekaappiaan. 

 

Suruun reagoidaan kuin väkisin syötettyyn pahaan ruokaan. Toiset tottuvat, ja oppivat isona ottamaan terveellisen surunsa itse. Toiset taas päättävät etteivät laita tuollaista suuhunsa enää koskaan, ja että "minuahan ei voi pakottaa".

Nuorten mielestä se tappaa, vanhojen mielestä se on terveellistä. 

 

Surun nielemiseen on monia apukeinoja, joista suosituin taitaa edelleen olla alkoholi. Koska "myrkkyä myrkyn päälle" ei kuitenkaan ole kovin hyvä yhdistelmä pitkällä aikavälillä, toiset laimentavat surua treenaamalla. Jos suru onkin sisimmässä, se ei ainakaan lisäänny peiliin katsomalla. Tämä on hyvä ja terveellinen vaihtoehto.

Erinomaisia luonnonmukaisia surun makeutuskeinoja ovat myös itselle rakkaan musiikin kuuntelu ja blogin kirjoittaminen. Näiden kahden yhdistelmää voin ainakin henkilökohtaisesti suositella toimivana suru-smoothiena. Toinen oma sekoitukseni voisi olla ystävä ja kirpputorikierros. Perinteistä suklaatakin voi toki kokeilla kerran tai pari, mutta surun ja suklaan jatkuva sekakäyttö aiheuttaa elimistöön epäterveellisiä happoja, joita kutsutaan myös "itseinhoksi".

Valion sivuilta ei vielä löydy suru-smoothien ohjetta. Voisin avata blogiini uuden palstan, jossa kysyttäisiin: "Mitkä ovat sinun keinosi helpottaa surun nielemistä? Lähetä meille paras reseptisi! "

 

Kuten elämä meille aina muistuttaa: suru on terveellistä ja lisää vastustuskykyä. Jos et ota suruasi ajallaan, et saa lautasellesi iloakaan.

Entä jos tällä kertaa et nielisikään suruasi naama rusinana. Jospa kaadat surun oikein snapsilasiin, valmistat "kiitos hyvistä hetkistä" -nimisen sinisen shotin, kilistät "Elämälle bitcheees!"  ja kulautat kurkusta alas.