Ulkona on harmaata kuin kirjanpitofirman aamupalaverissa. 

Pengon epätoivoisena kämppääni. Käännän kissankopan ympäri ja ravistelen: karvoja ja väärän mallinen sukka. Perkaan kirjahyllyn paperikasat. Laskuja, lyriikan raakileita (voi nolotus mitä tekstiä), lisää laskuja. Joko nämä on maksettu? Kurkistan maton alle. Kissanhiekkaa. Selaan silmät solmussa tietokoneeltani lukuiset kansiot. Läksyjä, jälleen noloa lyriikkaa, keskeneräinen blogiteksti...

Ei, en löydä sitä! Mihin kummaan inspiraationi on joutunut?

 

Päätän jatkaa etsintää illalla, sillä jonkun täytyy huolehtia siitäkin että virtolaiset saavat ruokaa ja vessapaperia. Lähden töihin.

 

Kassalla mietin usein huvittuneena kuinka uusavuttomia meistä on tullut. Juustotkin myydään valmiiksi siivutettuina. Ja mikä hölmöintä, ihmiset todella ovat valmiita maksamaan huomattavan summan enemmän siitä että joku on leikannut juuston heidän puolestaan! Noh, pääasiahan on että kuluttaja kokee olevansa kuningas. Siitä tunteesta kai voi jotain maksaakin. 

Odotan aikaa kun ruoka aletaan myydä valmiiksi pureskeltuna, ettei arvoisten maksavien asiakkaiden tarvitse enää sitäkään vaivaa nähdä. Tai kenties hammasharjoja aletaan myydä pakkauksissa, joissa harjaan on jo sipaistu hammastahnaa. Kätevä pakkaus yhden yön reissuille, vain 3,79€! Entäpä kahvi joka olisi jo valmiiksi suodatinpusseissa? Pakkaus sisältäisi viisi suodatinpussillista ja maksaisi 6,95€.

Lampaat. Teidän rahanne on niin helppo viedä. 

 

Myytäisiinköhän päivittäistavarakaupassa inspiraatiota? Ottaisin myös kilon onnea, kiitos. Enkä tarkoita nyt sitä kuinka lusikallisen "vatsaa tasapainottavan Hyvä Olo-jogurtin" jälkeen aurinko alkaa paistamaan ja hyväkroppainen puoliso tulee lääppimään. 

 

Mielestäni inspiraatio sekä onni kuuluvat päivittäisiin tarpeisiini. Miksi minun markettini valikoimista uupuu näin olennaisia tuotteita? 

Noh, opiskelijana minulla ei luultavasti olisi kuitenkaan varaa. Mutta ehkä voisin ostaa budjettiini sopivan inspiraation huutonetistä. "Hyvin pidetty, myydään pois tarpeettomana. Lähtöhinta 150€." 

 

Istun sängyllä. Kello on 16.00. Ajatella että ala-astelaiset aloittivat jo koulun. Voi raukat. Kyllä kesä on lyhyt. Katson sarjan, katson toisen. Istun sängyllä. Kello on 23.30. Viimeisten "Häähullujen" aikana melkein nukahdan. Lienee aika sammuttaa kone. Valot pois ja pää tyynyyn. 

Äh, en ole vieläkään hankkinut sitä purentakiskoa. Ja hammaslääkäri on kovakourainen. Varmaan venäläinen.